Oltiin Neran kanssa erkkarissa ja jalostustarkastuksessa Vantaalla. Tuomarina oli Hans van Raad Hollannista. Ja oli meinaan tarkka tuomari, tutki ihan nenänpäästä hännänpäähän asti. Mutta hyvä juttuhan tuo on. Ainakin sai rahoilleen vastinetta.

Nera sai todella hyvän arvostelun taas. Tällä kertaa tuomari katsoi Neran olevan pitkänlainen, mutta muutoin nätti pakkaus :)

"Good type of 20 months. Bit low legged. Good head. Good ears and eyes. Complete bite, just (?) scissor. Enough angulation back and front. Good coat. Good upper and under line. Looks a bit long because of the low legs. Good tail. Moves typical enough but misses drive." NUO EH

 

Joko mennään!!??!

 

Kehässä

 

Ja kiva kiva, saimme näyttelystä kotiinviemiseksi sitkeän kennelyskän. Siitä toipuminen kestää sen verran kauan viiden koiran köhiessä, että suunniteltu Jyväskylän KV jää nyt väliin. Seuraavana onkin sitten messari joulukuussa. Tapaamisiin siis siellä :)

Olimme Neran kanssa Hämeenlinnassa ryhmänäyttelyssä 19.10.2008. Tuomarina oli tanskalainen Gert Christensen. Valitettavasti kuvia ei ole lainkaan tästä näyttelystä. Pieni "junior handlerimme" kun piti huolen siitä, että isukin kädet olivat täynnä neitiä eikä kameraa. Mutta laitellaan tähän nyt sitten kuvia sieltä edellisestä näyttelystä eli Salosta.

Tässäpä Neran arvostelu:

"20 months. Good size. Feminine head & expression. Scissor bite. Nice eyes. Good skull. Good neck&topline. Well set tail. Good body. Well angulated. Good bones. Moves well. Good coat. Nice temperament." NUO ERI/1, PN2, SERT

Ja sitten niitä kuveja.

Pyörähdettiin pikana Salon ryhmänäyttelyssä. Pikana siksi, että koko porukkamme oli enemmän tai vähemmän flunssainen. Näyttely menikin siis kaavalla autoon-kehään- takaisin autoon. Kamera  oli peräti tällä kertaa matkassa, mutta akkupatterit olivat ilmeisesti tulleet tiensä päähän, sillä juuri ladatut patterit loppuivat heti kun kehä alkoi :( Toisessa kamerassa on kyllä kuvia, täytyy joku päivä hakea ja laittaa tänne. Schapeja oli paikalla 7 kpl, jokaisessa luokassa 1 kpl ;) Tuomarina oli Pirjo Aaltonen.

Nera sai seuraavanlaisen arvostelun:

"Erittäin kaunis mittasuhteiltaan tyypillinen, selvän sukupuolileiman omaava narttu. Erittäin kaunis pää, jossa on hyvät mittasuhteet, oikea ilme. Hyvä runko, tasapainoisesti rakentunut. Liikkuu erittäin hyvin, tasapainoisesti edestä ja takaa. Voisi käyttää häntäänsä paremmin." NUO ERI/1, PN2, SERT

Käytiin Hämeenlinnan KV näyttelyssä pyörähtämässä. Tumarina oli Ilona Onstenk-Schenk. Tällainen arvostelu saatiin :)

"Tall bitch. Flat skull. Nearly parallel lines. Good muzzle. Nice eyes. Good ears, teeth. Good bone. Sufficient forechest. Good topline. Too soft coat. Sufficient drive in movement." NUO EH/3

Tässäpä kuvatuksia muiden ottamina. Itsellä kun kamera unohtui matkasta...

Kuva: Jenna Kallinen

Kuva: Marja Karake

Kuva: Jenna Kallinen

Ihan kivasti siis meni taas kerran :) Tällä kertaa tosin tuli sanomista tuosta turkista ja totta, sitä on liikaa ja se on pehmeää. No, mutta onhan neiti vielä nuori jotta katsotaan, katsotaan... Seuraavan kerran meidät näkeekin sitten erkkarissa Hyvinkäällä syyskuussa :)

On tässä ilmoja pidellyt ja hellettä piisannut. Lenkkeilyt on nyt jäänyt hieman vähemmälle kun mä sanoin mammalle et himpura en mä jaksa kävellä näillä helteillä. Vetäköön ite turkin päällensä ja hölkätköön ;) Onneksi on tuo oma piha niin sinne pääsee sitten kävelemään ja olemaan niin paljon kun sielu sietää. Omenapuiden varjossa onkin kiva pötkötellä ja paistatella päivää.

Me ollaan nyt jonkun verran taas reenailtu tokoa ihan oma-aloitteisesti. Ihan vaan tuolla kun vaunuillaan niin stopattu vaunut johonkin ja otettu hieman reeniä. Kyllä mää kaikkee osaan, mut aina ei vaan huvita. Joskus tarttee vaan haaveilla ja katsella maisemia ;) Mamma uhkas ilmottaa mut syksyllä alkavalle arkitottelevaisuus kurssille. Kai se luulee et musta tulee sit arkitottelevainen, mutta se on unohtanu et mun elämä on pelkkää juhlaa *hih* =D Tänään tiedetään päästäänkö mukaan kurssille. Melkoisen jännää lähteä taas kentille, hieman meinaan on tässä jäänyt kaikki kun tuo pikkusisko tuli. Mutta mamma on nyt pyhästi luvannut parantaa tapansa ja reenaaminen alkaa taas kunnolla kunhan päästään johonkin ryhmäänkin mukaan.

Ainiin meil on ollu suuri ongelma kun nuo pikkusiskon vankkurit on niin hervottoman kokoset et mä en oo mahtunu sit mukaan ellei mamma oo sit ottanu kantoliinaa (ja hikoillu sen kans näil ilmoilla). No tänään mulle tuli sit vihdoin tämmönen koppi. Pääsee kruisaileen mamman ja pikkusiskon kans :) Ihan kiva tuo koppi on, sais vaan vielä hieman pehmusteita niin hyvä olis. ja nyt päästään sit näyttelyihinkin helposti vaunujen kanssa. Kuulemma koiranesittäminen vauva liinassa voi olla sangen hankalaa, tosin mä en näe siinä mitään ongelmaa ;)

Terkuin Nera