Terve vaan pitkästä aikaa. En olekaan hetkeen ehtinyt tänne koneen äärelle. Aika vaan on totaalisesti mennyt tässä uudessa vaativassa roolissani. Mutta siis oli suuri ihme ja kumma kun toi mun mammani oli hetken poissa täältä kotoota tuossa toukokuun puolessa välissä ja sitten se tuli takaisin ja toi mukanaan ihmeellisen rääkyvän nyytin. No oonhan mä noita ennenkin nähny mut en täällä meillä kotona pysyvästi. No mutta kiva toi on ja mä jaksan sitä aina hoitaa kovasti. Harmi vaan, ettei tuo tule meidän kanssa tuonne pihalle tarhaan. Me kun ollaan siellä oltu nyt paljon kun on ollut hyvät ilmat. Mutta lenkkeilty me ollaan ton nyytin kanssa jonkun verran. Se tosin makoilee vaan ja mamma tuuppii sitä vaunuissa. Mä oon kans yrittäny nyt ottaa mallia tosta nyytistä ja lintsata tuosta lenkkeilystä. Oon meinaan yrittäny kiivetä sinne vaunujen alakoriin, mut mamma on kieltäny ja käskeny kävellä ihan ite =(

Mamma nappas meistä kuvan :) Kyllä tuosta ihan kiva leikkikaveri kasvaa, kunhan se alkaa hieman enemmän liikkumaan. Ja mamma uhkas tehä siitä sellasen junior händlerin eli vapiskaa näyttelykehät ;)

T.Nera thö isosisko